 |
| Sárgon
Erla, Islánddas |
Bures!
Galle geardde lehpet dán gullan ovdal?
«It don oaččo lobi». Dán prošeavtta loahpahat ráhkadettiin «Mánáid
vuoigatvuođaid julggaštusa».
Dihtet go ahte jahki lei addojuvvon vásedin
nuorra olbmuide? 1979 gohčoduvvui «Máná riikkaidgaskasaš jahki».
Dan jagi hábmegođii Olmmošvuoigatvuođaid Lávdegotti nammadan
joavku Mánáid vuoigatvuođaid soahpamuša artihkkaliid, danne go mánát
dárbbašit erenoamáš fuola sin bearrašiin ja lágalaš suodjalusa
mánnávuođas. Dáid artihkkaliid čálle rávisolbmot. Don soaittát
leat ovttamielas artihkkaliiguin, dahje it.
Juohke ovttas lea ovddasvástádus
bearráigeahččat ahte eat dagut earáid ovdii go geavahit
vuoigatvuođaideamet. Daguhit earáid vuoigatvuođaid ovdii gohčoduvvo
«rihkkut» vuoigatvuođaid. Mii eat dáhto dan dahkat go mii geahččalit
gáhttet earáid vuoigatvuođaid.
Ovdal go geahččat Soahpamuša
artihkkaliid, de mii jurddahallat soames jearaldagaid birra.
Humadehket jearaldagaid birra luohkáin ja muitalehket midjiide movt
din mielas orru.
 |
Federico
Piazze
Uruguay |
Digaštallan Jearaldagat
- Mii lea «vuoigatvuohta»?
- Makkár vuoigatvuođaid doaivvun
alddán leat?
- Leat go rávisolbmuin eará
vuoigatvuođat?
- Goas mánná šaddá rávisolmmožin
du riikkas? Lea go du mielas vuogas ahki?
- Mii lea erohus vuoigatvuođas ja
ovdavuoigatvuođas.
- Goas rihkkojuvvojit muhtun
vuoigatvuođat? Movt de lea go earát rihkkot du vuoigatvuođaid?
- Namut ovtta vuoigatvuođa máid háliidivččet,
muhto mii rihkku earáid vuoigatvuođaid.
- Movt lea heaitit bargamis juoidá máid
háliidat bargat, go dat rihkku earáid vuoigatvuođaid?
- Mana Artihkkaliid čoahkkáigeassu
siidduide. Leat go doppe seammalágán vuoigatvuođat go
dus? Váilu go oktage vuoigatvuohta mii dus lei? Makkárat váilot?
Boahttevaš gávcci vahkku mii digaštallat dáid vuoigatvuođaid.
Luohkkálatnja Doaimmat
- Ane moadde minuhta čállit iežat
luohká birra. Muital midjiide iežat gávpoga/gili, skuvlla ja
luohká birra.
- Guorahala makkár vuoigatvuođaid
du luohká oahppit doivot alddiineaset. Árvvoštala bohtosiid ja
digaštala manne dis soitet leat iešguđet oaiviliat.
- Ráhkat Olmmáidiagrámma távvalii
dahje stuora báhpirii. Ovtta rieggái čálát vuoigatvuođaid
mat buot mánáin galggaše leat, ja nubbái čálát makkár
vuoigatvuođat rávisolbmuin galggaše leat. Makkár
vuoigatvuođat leat goappaš rieggáin? Čájet dán diagrámmas.
- Mii du mielas galggašii buot mánáin
leat?
- Juoga luohká joavkkuide.
Juohke joavku sárgu máná gova stuora báhpira ala. Bija
nama iežat «ođđa mánnái».
- Makkár erenoamáš iešvuođat
galggaše dán olbmos leat go lea šaddan rávisolmmožin? Čále
daid iešvuođaid riekkisin máná birra. Sáhtát váldit
mielde iešvuođaid nugo «dearvvaš», «buorre oahppu» ja
«ilolaš».
- Sárggo govaid ja bija daid máná
birra ja rieggá sisa. Dat govvidit máná iešvuođaid. Govat
vahkkobláđiin leat vuohkkasat, nugo giji mii govvida «buori
oahpu».
- Máná gova sisa čále daid dárbbuid
mat juohke mánás leat jus galget šaddat dan rávisolmmožin
maid leat govvidan. Albma borramuš ja juogalágán oahppu
leat dárbbašlaččat. Mii vel eará? Mana fas Soahpamuššii
ja geahča guhte artihkkalat sihkkarastet daid dárbbuid maid
du ideála olmmoš dárbbaša mánnávuođas.
- Bija Artihkkala nummára daid
buriid iešvuođaid lahka.
- Joavkkut «ovdanbuktet» iežaset
ideála máná luohkkái ja čilgejit iešvuođaid ja dárbbuid
maid leat čállán.
- Čále ovtta Haiku muhtun
vuoigatvuođa birra mii dutnje lea deaŧalaš.
|
